Iskuri.net
   chat
   forum
   tarinat
   artikkelit
   galleria
   amatöörit
   iskuri-treffit
 
   tekstiTV-chat
   elokuvat
   puhelinviihde
 
  <<< etusivulle
EROJA JA UUSIA KUJEITA
20.6.2007 - Ville

Olen näissä kesäkolumneissani käsitellyt homoelämää jo monesta suunnasta. Olen kirjoittanut ainakin panemisesta, ihastumisesta ja rakastumisesta, homobaareista, alan termistöstä, kaapista ulostulosta ja opiskelusta. Nyt kun olen itse kokenut myös homoeron, aion kirjoittaa vielä hieman niistä. Koska erot johtavat useimmiten kasvaneeseen yksinäisyyteen, käsittelen lopuksi aihetta uudet ystävät.

Mielestäni vain kohuerot ovat todella mielenkiintoisia, joten jätän oman eroasiani tarkemmin käsittelemättä. Totean lyhyesti, että sattui, perkeleesti. Poikkeavaa nuoruusiän eroihin verrattuna on kuitenkin ollut keskeisesti itsenäisyyden ja itseluottamuksen tuoma vankkumaton luottamus tulevaisuuden hyvyyteen. Alkujärkytyksen jälkeen on ollut mukava nauttia omasta boxista, itsellisyydestä ja täysin omasta tahdosta.

Olen kirjoittanut täällä Koodissa henkilökohtaisista asioista osoittaakseni, etteivät homoseksuaalisuus ja homoseksuaaliset parisuhteet ole monessa mielessä sen kummallisempia kuin heteroiden parisuhteet. Avoin tapani käsitellä asioita jatkuu myös tässä kolumnissa.

Ero on yleensä raskas koettelemus paitsi käytännön järjestelyjen suhteen myös henkisesti. Tavallista on, että eroon liittyy ikäviä asioita, jolloin molemmille osapuolille jää paha olo: toista kenties painaa huono omatunto, toista kesken jäänyt rakkaus. On kuitenkin hyvin tavallista, että erotilanteen jälkeen myös vapaus maistuu. On samalla selvää, että suhteen ”ikeestä” vapautumiseen kuluu eri ihmisillä ja eri tilanteissa olevilla vaihtelevia aikoja.

Ihmiset toteuttavat itsenäisyyttään erilaisilla tavoilla. Joku huomaa ilokseen, että on aikaa enemmän ystäville. Toinen on mielellään jonkin aikaa ihan yksin. Kolmas ryntäilee kukasta kukkaan etsien elämän lyhyitä nautintoja orgasmeista. Viimeinen katsoo jo maailmaa avoimin silmin ja toivoo elämäänsä uutta valoa – kunhan sopiva vain sattuisi kohdalle.

Pitkän parisuhteen jälkeen voi helposti havaita olevansa tilanteessa, jossa ei ex-puolisonsa lisäksi tunne paljon muita ihmisiä. Jos kontakteja onkin, voi tuntua, että tuttavapiirissä olevat ihmiset eivät tunnu sopivilta kumppaneilta vapauden, eritoten eroottisen, toteuttamisessa. Ravintolat voivat tuntua vierailta paikoilta tai sitten niissä ei osata solmia kontakteja, vaikka muutoin tanssinpyörteissä viihtyisikin.

Paitsi ravintoloissa ja muualla ihmisten ilmoilla, yksinäiset ovat kautta aikojen kohdanneet deittipalvelujen kautta. Aluksi oli kiltti kirjeenvaihto, sitten tulivat suorasukaisemmat lehtikontaktit; perässä senssipuhelimet, puhelinkeskusteluryhmät, panoaiheiset uutisryhmät Internetissä, deittinetit, chatit ja videotreffit. Mikä parasta, tänään meillä on käytössä kaikki kanavat. Seuraa elävään elämään on haettavissa, paitsi tuntematonta lähestymällä, etäisen tai virtuaalisen ensiaskeleen kautta!

Ihmisten tapaaminen lehti- ja internet-ilmoittelun kautta on ollut minulle hormonitoiminnan heräämisestä asti tuttua. Olen ”alan” pioneeri: aloittanut puhelindeittailulla ja siirtynyt sulavasti käyttämään Internetiä hyväkseni. Minulla on ollut jos jonkinmoisia profiileita ja kotisivuja, olen kirjoittanut monia ilmoituksia, vastannut lukemattomiin saamiini viesteihin, chattaillut; verrannut omia arvojani, toiveitani ja halujani toisten seuranhakijoiden itsestään jättämiin tai kertomiin tietoihin. Ja sitten olen kohdannut toisia seuranhakijoita.

Minulla on ollut kolme poikaystävää (niiden ”juttujen” lukumäärää en tässä kyllä suostu arvioimaan). Kaikki deittipalveluista peräisin he. Olen ollut deittailuni varhaisvaihetta lukuun ottamatta jatkuvasti mukana sosiaalisissa piireissä, joissa kumppanin tai äkkimukavamman seuran kohtaaminen on ollut täysin mahdollista elävässä elämässä. Myönnän toki, että olen tullut isketyksi suoraan lavalta, mutta pääosan nussi- ja ystävyyskontakteistani olen silti luonut tai ainakin kehittänyt sähköisten viestimien avulla. Ne tuntuvat minulle sopivalta tavalta tutustua ja kohdata ihmisiä.

Jo kauan aiemmin suosittelin teille yksinäisyyden lääkitsemistä seuraa hakemalla. Ihminen kuitenkin sisimmässään kaipaa toista ihmistä. Runkkaamisen sijaan – tai eritoten lisäksi – on tärkeä joskus kokea läheisyyttä, toisen vartalon aiheuttamaa realisoitunutta lumoa.

Vielä sananen rehellisyydestä. Deittipalveluissa on epäkelpoja ihmisiä, jotka puijaavat: valehtelevat ikänsä, ulkonäkönsä, mittansa. Valehtelevatpa jotkut myös halunsa, koska eivät saavu tapaamisiin, joista on sovittu. Deittipalvelut eivät ole toisten kiusaamispaikkoja, ja on hyvä muistaa, että nimimerkin takana on aina todellinen ihminen. Tuo todellinen ihminen voi olla loistopakkaus, valehtelija – jotain siltä väliltä – mutta kuitenkin ihminen. Käyttäydytäänhän siis asiallisesti, terve maalaisjärki mukana säilyttäen.

Olen itse ollut sosiaalinen niin virtuaalisesti kuin ihmissuhteissa. Niinpä itse en eroni jälkeen ole ollut mitenkään yksin. Tuttavapiiriini kuului seurusteluaikana, paitsi ystäviä, myös lukuisa joukko ihmisiä, joihin en ollut koskaan syvällisesti tutustunut. Eipä aikaakaan sitten ole kulunut, kun – aivan vahingossa – tuosta joukosta jo erottui yksi päivänsäde. Pilviä tuli kuitenkin taivaalle. Miten tulevaisuus? Katsotaan kuinka äijän käy.



Anna palautetta:
 
Nimi:
E-mail:
Palaute:

  <<< etusivulle
 
Copyright © Koodi.net 2003 - Palaute