Iskuri.net
   chat
   forum
   tarinat
   artikkelit
   galleria
   amatöörit
   iskuri-treffit
 
   tekstiTV-chat
   elokuvat
   puhelinviihde
 
  <<< etusivulle
KAMPUSKIVAA JA TUPSULAKKEJA
2.8.2006 - Ville

Helsinkiin muutto syksyllä 1998 oli jännää aikaa. Minut oli hyväksytty opiskelijaksi yliopistoon, ja kesä oli ollut munarikas ja muutenkin antoisa. Koulun aloituspäivänä aamuvarhain hyppäsin mutterilaatikkooni ja aloitin matkan pääkaupunkiin, josta en tiennyt mitään ja jossa en ilman vanhempiani ollut edes koskaan käynyt.

Auton ratissa istui jännittynyt nuori mies. Päässä pyörivät monet kysymykset; asuntoa ei ollut eikä oikeastaan ollut edes tarkkaa tietoa siitä, kuinka kouluunkaan löytäisi. Mutta mentävä oli. Hätämajoituksesta oli tiedotettu. Ketään tuttua ei matkan päässä ollut vastassa, mutta onneksi määränpää löytyi Kehäykkösen päästä niin kuin oli kirjoitettu.

Kaikki meni hienosti. Koulun opiskelijoista muodostuva kilta oli etukäteen postitse vakuuttanut, että yksin ei uuden opiskelijan tarvinnut jäädä. Väittivät, että kavereita heti löytyisi, ja totta puhuivat. Asuntoasiatkin järjestyivät ja kavereita löytyi omasta pienestä tulokasryhmästä, johon killan kapteeni meidät oli suuressa viisaudessaan määrännyt.

Ajan kanssa kuitenkin toteutui tosiasia, että kaveruus ei ole ikuista. Yhteydenpito alkuvaiheen kavereihin hiipui, kun mielenkiintoisempia alkoi tulla tilalle. Ja taidatte jo arvata, millaisista kavereista minä puhun.

Tässä vaiheessa on pakko tunnustaa, että olin teekkaripoju, valmistunut tosin jo nykyään. Olisi vaikea kertoa totuudenmukaisesti kaikista riennoista, jos valehtelisin itseni vaikkapa humanistiksi. Minulle on sitä paitsi väitetty, että humanistit eivät ole yhtä hauskoja kuin me, tekniikan miehet.

Vaadin, että käyn jo asiaan! Sitä kaikki kuitenkin toivovat. Hyvä niin, täältä pesee. Haluatte tietää, mitä peliä kampuksella pelattiin? No minä kerron teille yhdestä sangen hyväperseisestä kundista.

Anttoniin tutustuin chatissa. Chattailin aika usein Maarintalossa, jossa suurin osa opiskelijoiden käytössä olevista tietokoneista tuohon aikaan oli. Sovimme muutaman juttelukerran jälkeen rohkeasti treffit Alvarin aukiolle, joka on kampuksella yleinen kohtauspaikka. Antton oli siis myös teekkari, vuoden minua vanhempi, mutta juuri armeijan käynyt – joten opiskelisimme yhteisiä aineita.

Menimme kaljalle Keltsuun, joka oli ainut kampuksella sijaitseva rehdisti veronsa maksava kaljaravintola. Viihdyimme toistemme seurassa hyvin ja päätinkin lähteä hänen mukaansa, jotta voisimme tutustua vielä paremmin. Antton asui opiskelijakylässä, vain muutaman sadan metrin päässä Keltsusta.

Soluja ne asunnot olivat… ja aika siivottomia. Anttonin huone oli kuitenkin mukavasti kalustettu ja istahdin sohvan virkaa tekevälle sängylle. Antton tuli viereeni ja kytki päälle television. Juttelimme niitä näitä ja alkoholinvaikutuksen alaisena uskalsin jossain vaiheessa siirtää käteni tämän reidelle. Kundi piti sitä ilmeisesti merkkinä, sillä hän nousi ja kävi lukitsemassa oven.

Anttonista tuli pariksi kuukaudeksi uusi paras kaverini. Olimme kuin paita ja perse, ja voitte varmaan arvata, kumpi oli kampi. Hävyttömän estottomasti luentosalin takarivissä uitin kättäni Anttonin pöksyissä kesken luentojen, mitä eivät muut opiskelijat luojan kiitos koskaan kai huomanneet. Otin häneltä suihin päärakennuksen vessassa. Kirjoittelimme hassuja Dipolin miestenhuoneen seinille. Runkkasimme housumme tahroille Servin mökin takana syyspimeässä. Lakinlaskiaisissa tuli todistettua että pimeässä teknoluolassa vierekkäin istuvat kundit hyötyvät löysien teekkarihaalareiden suomasta suojasta ja pohjattomista taskuista.

Opiskelijasolussa paneminen oli jännittävää kiinnijäämisen pelossa. Anttonin kanssa opinkin varsinaisesti nussimaan. Hiljaa oli oltava, vaikka sperma lensikin kaaressa joskus monta metriä. En usko että jäimme koskaan kiinni, sillä varjelimme juttuamme julkisuudelta.

No ikuisuutta touhuilumme ei tietenkään kestänyt, niin kuin nuorten jutut nyt yleensäkään. Antton tutustui joissain bileissä mukavaan tyttöön ja jäi hänen pauloihinsa. Minä en siitä masentunut, sillä juttumme oli tarkoituskin olla vain lyhytnäköistä poikien välistä leikkiä.

En sinä vuonna saanutkaan enää teekkarimunaa. Tavallaan se oli hyvä, sillä enemmän tuli keskityttyä päivisin opiskeluun. Homobaareista en ollut kiinnostunut. Kävin juhlimassa opiskelukavereiden ja muutaman muualta tutun kaverin kanssa tavallisissa nuorten yökerhoissa tai join olutta lähipubeissa korttipakka ja kourallinen pillunkipeitä jätkiä seuranani. Kundien pokailu jatkui silti salaa Maarintalon yössä.

Ensimmäisen opiskeluvuoden kevät meni kokolailla kaksoiselämää viettäen. Tupsulakin saadakseen tuoreen teekkarin oli tehtävä monenlaista jäynää ja osallistuttava jos jonkinmoisiin opiskelija-/kissanristiäisiin. Samaan aikaan toisenlaiset sosiaaliset ympyrät kehittyivät aidan vihreämmällä puolella. Poikapokia tuli ja meni, opintoja kertyi ja teekkarilakkikin tuli lunastettua Vapunaaton aamuna niin kuin kunnon teekkarin kuuluu. Tuo Vappu 1999 onkin jäänyt varsinaisesti ainoaksi kerraksi, kun tämä poika on saanut ehtaa tupsua.



Anna palautetta:
 
Nimi:
E-mail:
Palaute:

  <<< etusivulle
 
Copyright © Koodi.net 2003 - Palaute