Iskuri.net
   chat
   forum
   tarinat
   artikkelit
   galleria
   amatöörit
   iskuri-treffit
 
   tekstiTV-chat
   elokuvat
   puhelinviihde
 
Lähetä oma tarinasi!  <<< takaisin
 
Tilaisuus teki varkaan
 Kullisieppaaja 29.01.2006
 
 
Leipuri oli sammunut selälleen hetekaan. Hänen kyrpänsä alkoi hitaasti nousta väljissä kalsareissa. Näky sai minut lopultakin, jo 35-vuotiaana, toteuttamaan sen mistä olin melkein ikäni haaveillut. Ja kyllä kannatti!

Haaveeni oli tämä: salaa, anonyymisti, siepata käyttööni isokullinen mies, ja kokeilla kaikkea mitä miehen kanssa voi tehdä. Tilaisuus tarjoutui viime kesänä puolitutun leipurin mökillä. Olimme ryyppäämässä kuuden hengen miesporukalla. Leipuri oli vanhapoika, viisissäkymmenissä. Saunassa panin merkille hänen mahtavan varustuksensa. Kulli vaappui kuin lenkkimakkaran pätkä miehen haaroissa, kun hän nousi lauteille. Kuullessani että muut aikoivat lähteä kaupunkiin jatkoille, mutta leipuri ei, aloin hautoa suunnitelmaani. Ilta eteni ryypätessä. Tulimme kovasti humalaan. Jossain vaiheessa lähdin muka kotiin. Piilouduin metsään. Vaimo oli lapsien kanssa ulkomaan matkalla, minua ei kaivattu missään. Se oli nyt tai ei koskaan.

Odotin, kunnes taksi meni ohitseni metsätietä. Odotin vielä vähän, että leipuri ehtisi sammua. Silloin häntä ei kuulemma saisi maanjäristyskään hereille.

Mutta kun hiivin metsästä ja seisoin hetekan jalkopäässä, minulla meni sisu kaulaan. Pysähdyin miettimään. Mitä oikein olin tekemässä? Olin ennenkin saanut katua kännisiä toilauksiani - viisainta perääntyä ajoissa. Jotkut haaveet on paras jättääkin sellaisiksi...

Juuri silloin alkaa leipurin kyrpä jäykistyä. Jeesus, että se on iso. Teltta kohoaa yhä vain korkeammaksi. Näky vangitsee minut. Näen paksun terskan muodot selvästi ohuen kankaan läpi. Lahkeesta kurkistavat karvaiset pussit, kutsuen sormeilemaan.

Otan keittiöstä puukon. Katkon pihalta pyykkinarusta neljä parin metrin pätkää. Haen kaapista tyynyliinan, leikkaan siihen hengitysaukon ja pujotan hupun nukkuvan päähän. Sidon varovasti kädet ja jalat levälleen hetekaan. Laitan suukapulan perunasta ja putkimiehen teipistä. Leipuri ei herää. Hänen kullinsa seisoo koko ajan kuin viimeistä päivää.

Leikkaan puukolla alushousut hänen yltään. Käteni vapisevat. Olen ottamassa esiin viisitoista vuotta kestäneen himoni kohdetta.

Siinä se on: parikymmentä senttiä pitkä, ällistyttävän paksu jortikka. Voiko tuollaista ollakaan? Tuollaisella kangella kampeaisi kiviä, tai tukehduttaisi jonkun. Tummanpuhuva terska on vuotanut vähän, ja se kiiltää. Se tuijottaa minua ja ikään kuin kutsuu. Tule ja moiskauta, se pyytää. Katseeni hyväilee sitä, koko komeutta. Ja kalu seisoo suorana kuin sotilas. Pulleat suonet risteilevät suoron varressa. Karvainen tyvi on ranteeni paksuinen. Kuvittelen vajoavani istumaan sen päälle. Miltä se tuntuisi? Mahtuisiko se ikinä sisääni? Aion totisesti ainakin kokeilla.

Lasken kämmeneni mulkun kärjelle. Suljen sen kouraani kuin vaihdekepin pään. Lämpö leviää käteeni. Kourani on täynnä suloista sileää terskaa. Ihailen kyrvän jykevyyttä. Vaaputan sitä. Onnenpekka on mies, jolle on suotu näin juhlava varustus. Se on niin monen salaisen kaipuun kohde, niin monien kiihottavien unelmien esine. Puristan kalun tyven nyrkkiini, eivätkä sormeni yllä sen ympärille.

Kuljetan syljellä kostutettua etusormea pitkin terskan muotoja. Sivelen sen nystyräisiä reunoja. Painelen hellästi siemenjohtimen päätä, hyväilen esinahan ryppyistä pintaa. Kulli tuntuu kovenevan entisestään. Leipuri nukkuu kännisen syvää unta. Mitään vaaraa ei ole. Kohottelen muhkeita pusseja, nipistelen niitä varovasti. Niissä ovat ammukset, joiden kohteeksi haluan joutua. Koputtelen sormenpäilläni kyrvänvartta. Halkaisetko sinä minut tänään, kysyn siltä. Runkkaan sitä varovasti. Se tuntuu aivan erilaiselta kuin oman ohuen vehkeen käsittely. Kourani on nyt täynnä, kädessäni on jättiparru, tykki, jonka laukeaminen melkein pelottaa.

En voi enää odottaa. Menen kontalleni leipurin sidottujen jalkojen väliin ja alan ahneesti nuolla hänen vehjettään. Ensin käyn läpi pussit. Ne kiinteytyvät ja kohoavat, kun imen niitä. Siirryn ylemmäs. Teen perusteellista työtä, harrasta työtä. On kuin palvoisin epäjumalaa. Tiedän olevani onnenpekka. Tämä tapahtuma, tämä tilaisuus tuskin enää toistuisi. Kieleni tutkii kyrvänvarren joka ikisen millin, jokaisen suonen, kaikki poimut ja mutkat ja kaaret. Kumarrun sen ylle ja nuolen yhtä huolella myös sivut ja yläpuolen. Suutelen, suutelen kullia kuin rakastettua. Palkintoni odottaa varren päässä: nuoltuani kaiken läpikotaisin ja moneen kertaan upottaisin mahtavan kluntin suuhuni, jos se vain mahtuu. Mutta ensin nuolen vielä kerran esinahan kokonaan, ja terskan tyven kaikki nystyrät. Panen merkille miten tattispalan kireälle pingottunut iho saa lasisen kiillon. Kirkasta nestettä valuu yhä enemmän pitkin sen pintaa. Se on tietämättään pakahtumaisillaan - kuten minäkin, tästä nukkuvan kyrvän hyväilyn ihanuudesta.

Kutittelen kielenkärjellä siemenjohtimen aukkoa. Härnään sitä. Joko tahdot purkautua, johdin? Joko paine kasvaa sietämättömäksi? Odota vielä vähän, kohta pääset kosteaan pesään. Sitten ahdan terskan suuhuni. Se mahtuu, juuri ja juuri. Suussani ei ole ikinä ollut mitään parempaa. Jos terskasta tuntuu yhtä hyvältä kuin suussani nyt, hommasta on oksat pois. Samassa leipuri alkaa ynistä. Hänen lantionsa tuuppaa mulkun syvemmälle. Suuni on revetä, ja se alkaa täyttyä lämpimästä spermasta. Olen etukäteen päättänyt niellä kaiken mitä saan. On kunnia nauttia jättikyrvän nektaria. Niinpä minä nielen ja nielen kita ammollani. Laukea, ihana mulkku, laukea ja syökse siittiöitä suuhuni. Tämän vastaanottavaisempaan onkaloon et olisi voinut päätäsi pistää.

Siemennestettä tulee uskomattoman paljon. Maku on outo, mieto, ei mitenkään vastenmielinen. Leipuri tuhisee. Hän on nyt varmaan herännyt ja ihmettelee tilannettaan, ehkä pelkääkin. Hän tempoo vähän siteitään. En päästä ääntäkään, ettei hän tunnistaisi minua. Liu’utan kyrvän suustani. Nielen kitalakeen ja hampaiden taakse liisteröityneen sperman mahaani. Leipurin kulli palaa hitaasti lepoasentoon. Sen tehtävät eivät suinkaan ole vielä päättyneet.

Kumma kyllä vanki ei ala tempoa siteitään. Hän makaa hiljaa, raukeana. Onkin viisasta olla tempoilematta, sillä pyykkinaru on kovaa ja karheaa nailonia. Annan miehen huilata, annan hänen elimensä kerätä voimia uuteen koitokseen. Sillä välin riisun housuni ja etsin keittiöstä rasvaa.

Minun ei tarvitse tehdä mitään. Jo puolen tunnin kuluttua leipurin kyrpä seisoo taas koko komeudessaan. Mies odottaa lisää. Himo voittaa pelon, jota outo tilanne varmasti herättää. Mulkku haluaa nautintoa, vaikka siitä miten kaikki päättyy ei ole tietoa. Ja saamansa pitää. Imen taas sitä. Mutta minun pitää toppuutella itseäni. Houkutus vastaanottaa uusi siemensyöksy suuhun on suuri. En tiedä mikä voisi olla juhlavampaa kuin ahnaiden halukkaiden huulien väliin purkautuva jättiläiskulli? Tai tiedänpä: omaan anukseen purkautuva jättiläiskulli. Sillä silloin se siittää sinua - tuloksetta tosin, mutta parhaansa antaen.

Nousen polvilleni suoron ylle, kasvot leipurin tyynyliinassa puhisevia kasvoja kohti, ja alan sovitella kauhistuttavan paksua terskaa margariinilla rasvattuun peräaukkooni. Se auraa pitkin persvakoa. Se tuntuu lämpimältä ja liukkaalta, kovalta ja pehmeältä yhtä aikaa. Nyt se työntyy vasten ryppyreikääni. Siellä ei ole koskaan ollut mitään sormea paksumpaa. Nyt ne ovat tiukasti vastakkain, aukkoni reunamat ja leveä kyrvänpää.

Minua melkein itkettää, samalla kun himo värisyttää koko vartaloani. Terska tuntuu todellakin aivan liian laajalta, kun se painaa anustani. Mutta se on niin syntisen kuuma ja pehmeänkova, se suorastaan vaatii persereikää puristumaan ympärilleen, repeämisen uhallakin. Melkein kuulen kullin voihkivan kutsun. Kohottaudun vähän. Kuuluu litsahdus, kun rasvainen peräreikä irtoaa terskasta. Lits! Painun uudestaan alas kyrvänpäätä vasten. Terska suutelee anustani. Lits! Se kuiskuttaa suoleni sisään houkuttelevasti. Lits! Lits! Ja minä tahdon sen sisääni. Mutta se on niin kauhean iso. Pelottaa.

Alan urhoollisesti painaa kyrpää sisääni. Se luiskahtaa reiältä ja työntyy pussien takaa oman puolijäykän kaluni rinnalle. Ne ovat vierekkäin kuin emo ja vasa. Asetan kullin uudestaan hollille. Se luiskahtaa jälleen reisieni väliin. Peräaukkoni kaipuu kohoaa noista epäonnistumisista lähes pohjattomaksi. Pidän kyrvästä kiinni ja laskeudun päättäväisesti alas. Terskanpää työntyy reikään. Kipu pakottaa minut heti nousemaan pois. Epätoivon aalto pyyhkäisee ylitseni. Tämähän sattuu aivan pirusti. Mitä roskaa ne tästä hommasta puhuvatkaan! Tekee mieli antaa periksi. Ei tämä onnistu.

Jokin, raivaajahenki, perisuomalainen sisu, saa minut kuitenkin jatkamaan. Yritän taas painua terskan päälle. Jälleen se työntää kuononsa osittain sisääni. Kipu ei ole enää yhtä kova. Alan keinua terskan päällä. Lits! Lits! Annan sen venyttää pikku hiljaa reikääni. Lopulta pystyn jäämään terskan päälle niin että se on puolittain sisälläni. Minut on melkein korkattu. Sitkeys palkittiin. Hymyilen. Viime hetkellä onnistun estämään voitonriemuisen naurahduksen.

Siellä se on. Miten ihanasti terska kiristääkään sulkijalihastani. Enää ei satu ollenkaan. Kyrpä on kiilautunut suolenpäähäni kuin lupaus. Ajatus siitä, että melkein jo nain tuota mahtavaa kyrpää, innostaa jatkamaan. Kunpa leipuri ei vain laukeaisi kesken tätä hekumallista projektia.

Puristelen terskaa rengaslihaksellani. Vaikka kullinpää tuntuu suolessa ihanalta, suurta seikkailua enteilevältä, se tuntuu tietenkin myös vieraalta. Liikenne perseessäni on aina ollut yksisuuntaista ja käsittänyt pienempiä partikkeleita. Nyt sinne ollaan tunkemassa aivan jumalatonta mulkkua. Peräaukkoa ei ole suunniteltu sellaiseen, luulisin. Mutta kyrpä on niin lämmin, ja niin kiihottava on ajatus työntää se kokonaan sisään, että on suorastaan mahdotonta enää ottaa sitä sieltä pois. Alan taas keinua terskan päällä. Haluan saada kluntin ohi sulkijalihakseni, avarampiin maisemiin. Sen jälkeen olisi vielä pitkä tie kuljettavana: kulli paksunee jyrkästi tyveään kohti.

Keinun ja keinun. Vähitellen pääsen kohti tavoitettani. Aukkoni huutaa ilosta, reikä massahtelee ja litisee. Lits. Lits. Plop! Oho, kyrpä pullahti ulos. Laitan sen nopeasti takaisin. Tasaisempaa menoa, poju!

Terska venyttää suloisesti, se sivelee suolenpääni seinämiä, mutta mukana on vielä vähän kipua kun otan sitä syvemmälle. Mutta minä tahdon pakottaa kluntin sisääni. Minä keinun ja keinun. Minä olen keinumorsian.

Lopulta, yllättäen, paine hellittää. Terska solahtaa ohi esteensä. Voi riemun hetkeä. Onnistumisen ilo saa perseeni tutisemaan. Suoleni kietoutuu paksun mulkun kärjen ympärille. Olen lävistänyt itseni terskalla. Istun nyt totisesti mulkku sisälläni, ja se on valmiina aloittamaan matkansa syvemmälle. Sitä ei voida enää minulta ottaa. Lämmin mulkunpää levittää nautinnon aaltoja koko kehooni. Puristelen sitä. Omistan sen nyt.

Leipuri makaa tiukasti siteissään. Hän on varmaan hereillä, päätellen hengityksen epätasaisesta rytmistä tyynyliinan alla. Kalustani valunut neste on kastellut pienen alan hänen vatsaansa. Hän voisi lantiotaan nostamalla tunkeutua kokonaan sisääni, mutta ei tee sitä. Hän tajuaa, kuka johtaa tätä operaatiota. Tai ehkä hän ymmärtää, että matka on tärkeämpi kuin päämäärä, joten hänkin haluaa pitkittää perille tuloa. Tai luultavimmin hän ei vain kehtaa ilmaista olevansa hereillä. Jollakin tavoin, ehkä reisieni karvoituksesta ihoaan vasten, tai kaluni kosketuksista mahaansa, leipuri on tajunnut, että asialla on mies. Ja hän on täysi hetero, niin ainakin olen ymmärtänyt. Joten hän pitää kullinsa paikallaan. Hän antaa minun hoitaa manööverit. Hänestä on sopivampaa olla vankina näin miesten kesken, vailla vastuuta ja aktiivista osaa, ja pienentää sillä tavalla morkkista. Puristelen hänen terskaansa peräaukollani ikään kuin tunnustuksena oikeasta asenteesta. Ole siinä vain paikoillasi, paakari, ja anna minun hoitaa tämä hekumallinen raiskaus, josta itse nautit vähintään yhtä paljon, vaikket halua sitä tunnustaa.

On aika jatkaa matkaa. Matkaa pitkin kullinvartta. Alan taas keinua, päästämättä terskaa luiskahtamaan ulos suolesta. Kun tietty perusvenytys on suoritettu, perse antaa jo periksi helpommin, huomaan. Kun alaspäin paksuneva kulli keinuessani painuu syvemmälle, peräaukko venyy jo hekumallisella tavalla. Siinä tuntuu lievää kirvelyä, joka kertoo että jotain isoa on tulossa, mutta se tuntuu nyt jo pelkästään hyvältä.

Vaikka se mitä tapahtuu, on unelmieni täyttymys, penikseni ei seiso täysillä. Suuren parrun aiheuttamalla venytyksellä on varmasti jotain tekemistä asian kanssa. Entä jos leipuri runkkaisi minua samalla? Mutta en uskalla ottaa sitä riskiä, että vapauttaisin hänen kätensä. Hän on minua paljon riskimpi mies.

Keinun kyrvällä, ja tunnen sen jo tökkivän suolenmutkaani. Välillä se liukuu siitä ohikin. Viisaana miehenä olen ahtanut suoleni täyteen margariinia. Liukkauden puutteeseen homma ei taatusti tyssäisi.

Kannikkani tavoittavat lopulta leipurin vatsan. Kyrpä on nyt perillä. Voin kehua vallanneeni tämän suuren elimen. Istun varrastettuna lämpimään kovaan kulliin, ja tunnustelen oloani. Se on täyteläinen, saanut, kepitetty, onnistunut. Perseeseeni on parkkeerattu iso mulkku, ja sitä olen aina halunnut. Olen toteuttanut unelmani, saavuttanut jotain. Olisipa minulla kaiken tämän hyvän lisäksi vielä klitoris syvällä suolessa, jota paksu kyrvänpää hieroisi samalla kun pökkii minua perseeseen.

Alan naida kyrpää määrätietoisesti. Uskaliaisuuteni ja kokeilunhaluni ovat vihdoinkin tuoneet minut tähän tilanteeseen. Tämä todella tapahtuu - halleluja! - vuosien unelmoinnin ja empimisen jälkeen! Aion ottaa tästä kyrvästä kaiken irti. Härnäävän hitaasti liu’un vartta pitkin. Ylösnoustessa tunnen terskan sulkijalihakseni syleilyssä, ja alas vajotessa varsi paksunee ja venyttää minua, ja tunnen myös miten terska painuu liukkaasti ohi suolenmutkan. Lypsän kullia niin hitaasti kuin mahdollista. Aikaa on. Tule, tule, tylppäkuono! Tunnustelen kuin sokea peräaukkoni lihaksilla jäntevää sisään tunkeutujaa. Haluan tuta tätä panemisen riemua mahdollisimman pitkään, ennen kuin leipuri laukeaa.

Samalla kun liikun, puristelen kyrpää; ensin aina vain ylös tullessa, sitten vain kullin työntyessä sisään. Leipurin lantio alkaa liikkua. Kun laskeudun, hän kohottautuu päästäkseen mahdollisimman syvälle. Tässä vaiheessa hänen omatoimisuutensa on tervetullutta. Peräaukkoni on alkanut himoita kovempaa käsittelyä. Se tahtoisi jo kullilta isännän otteita.

Mieleeni tulee miten rivoa tämä on: mies nussii toista. Kuuma paksu kulli työntyy suoleeni yhä uudestaan, jyystää minua, liukkaana, raudankovassa erektiossa, himosta kihelmöiden, sylkeäkseen spermaa sisääni. Se on härskiä. Se on syntistä ja luvatonta. Ja kaiken lisäksi mies on vankini, minä ratsastan hänen kyrvällään väkisin. Olkoonkin, että hän haluaa sitä myös. Miksi hänellä muuten seisoisi? Ajatuksieni kiihdyttämänä alan survoa kullia sisääni voimalla. Haluan viedä sen huippuun. Ja muna pökkii vastaan vimmalla. Hurjassa vauhdissa terska nuljahtaa välillä eturauhastani vasten. Sävähdän aina kun niin tapahtuu. Saan lieviä kouristuksen tapaisia. Mulkkuni vuotaa entistä kiivaammin. Äkkiä suukapulan takaa kuuluu korahdus. Ja niin sitä mennään. Voi veikkoset! Leipuri nytkähtelee ja ulisee. Hän laukeaa suoleeni.

En ole vielä lopettanut, vaikka nousenkin lattialle seisomaan. Lemmenleluni näyttää olevan hieman paskainen. Mutta sen omistaja vaikuttaa tyytyväiseltä. Mietin seuraavaa siirtoani. Oma kaluni tahtoisi jotain myös. Haen keittiöstä kosteuspyyhkeen ja puhdistan vankini elimen. Mies hätkähtää. Hänen vehkeensä koko herättää syvää kunnioitusta lepotilassakin. Suutelen sitä. Suutelen sitä yhä uudelleen. Miten pidänkään sinusta, muhkea penis, ja arvostan! Otan sen hampaisiini kuin luun, ja se pursuilee molemmin puolin suutani.

Otan puukon ja käyn pihalla katkaisemassa vielä kaksi neljän metrin pätkää pyykkinarusta. Sen jälkeen koko hyvä pyykkinaru onkin mennyttä.

Sidon narun vankini nilkkaan, pujotan sen toisen pään hänen niskansa takaa, irrotan jalan hetekasta, kiskon sen niin ylös kuin mahdollista ja sidon sen siihen asentoon. Samoin teen toiselle jalalle. Leipuri ei vastustele yhtään, vaan odottaa kiltisti mitä tulee saamaan. Hän makaa nyt selällään takapuoli koholla, polvet rintaa vasten. Suuret pussit roikkuvat reisien välistä lähellä karvaista himmeänruskeaa anusaukkoa.

Nuolen leipurin peräreikää. Se on saunapuhdas. Leipuri värisee. Tekee varmasti hyvää. Ja tuntuu varmasti oudolta. Olen varma, että tätä peräaukkoa ei ole vielä koskaan ennen nuoltu. Imeskelen pussejakin. Sekin tekee ilmiselvästi hyvää. Se tekee hyvää meille molemmille. Voitelen etusormeni ja pyörittelen sitä peräaukon suulla. Se myös tekee kovasti hyvää, näköjään. Työnnän sormen sisään. Se ei teekään enää hyvää, perse yrittää paeta. Mutta mihinkä se pääsisi? Tilanteen herra olen minä.

Asetun polvilleni ja alan hieroa puoliturvonnutta kaluani vangin peräaukkoa vasten. Leipuri makaa liikkumatta. Arvanneeko hän mitä tapahtuu? Pussailen kullinpäällä hänen ryppyreikäänsä. Smak. Smak. Kullini reagoi, alkaa koveta. Työnnän sitä pikkuisen sisään. Persereikä perääntyy minkä voi ja puristuu sitten tiukasti kiinni. En pääse enää sinne. Rankaisen peräaukkoa. Työnnän kaksi sormea sisään väkisin. Leipuri ärisee ja tempoilee. Turhaan rimpuilet, ukko. Venyttelen, pyörittelen sormia aukossa kunnes se luovuttaa ja avautuu. Vaikeinta tässä on pitää suunsa kiinni, olla käskemättä tai uhkailematta.

Suu. Niin. Suu isoaa, tahtoo taas peräaukkoa. Alan nuolla sitä. Työntelen sinne kieltäni kuin naisin sitä. Se taitaa pitää siitä. Se on tiukka, mutta ei enää kouristu kiinni, kun kieleni tunkeutuu sisään.

Härnään taas kaluni päällä anusta. Se pysyy rentona. Itse asiassa se näyttää jopa hamuavan vastaan kun terskani koskettaa sitä. Voin tökkiä sitä vapaasti, mielin määrin, eikä se enää yhtään pane hanttiin. Voin varovasti, vailla vastustusta, levittää sitä kullilla. Se antaa kaiken tapahtua. Se on sisäistänyt roolinsa.

Haluaisin jo hillittömästi painaa sisään. Mutta härnääminen tuntuu niin ihanalta. Tuntuu uskomattomalta nähdä korkkaamattoman persereiän heräävän anaalisiin nautintoihin. Vai kuvittelenko vain? Mutta eivätkö nuo ryppyreiän reunat ihan selvästi ojennu minua kohti kun hipaisen niitä kullinpäällä? Eikö anuksenpää aukene hiukan kuin suppusuun huulet, kun tuuppaan niitä rasvatulla terskallani? Kokeillaanpa! Panen terskan hollille ja pidän sitä siinä liikkumatta. Katsotaan, mitä tapahtuu. Ja toden totta: reikä alkaa aueta ja sulkeutua, ikään kuin yrittäisi imaista terskan sisäänsä. Annan sille vähän. Se puristelee terskaani, suutelee, hamuilee lisää. Nyt terska on jo puolivälissä tunkeutuneena anusaukkoon. Ryppyreikä selvästi himoitsee sitä. Se on kasvanut peräaukkona. Se todellakin tahtoo nyt kullin sisäänsä. Ehkä annankin sille, ehkä en. Pidän sitä epätietoisuudessa vielä vähän. Pysyttelen huulilla. Yritäpä ottaa, peräaukko, tästä. Smak! Haluatko? Smak! Noin sitä pitää. Koetapa ahmia. Turhaan yrität. Tämä kulli tulee vasta sitten kun itse tahtoo.

Leipurin peräaukko aukoo jo huuliaan epätoivoisesti. Se suorastaan rukoilee terskaa tuuppaamaan. Se yrittää olla ovela: ei vähään aikaan tee mitään - ja äkkiä haukkaa. Mutta se ei saa kulliani, olen varuillani, vittuilen sille. Lopulta minun kuitenkin käy sääliksi himosta hikoavaa persereikää. Annan sille vähän lisää. Tuuppaan sisään koko terskan. Seuraa muutama jähmettynyt sekunti. Ne markkeeraavat kai leipurin peräaukon hämmennystä oudon tunteen edessä, kun kulli on ohittanut sulkijalihaksen - sitten puristelu alkaa taas. Se tarkoittaa: ok, kiitos, tervetuloa sisään. Ja minä annan sille yhdellä työnnöllä koko varteni, kaikki viisitoista senttiä. Perse tulee minua vastaan. Lahjani on mieluisa.

Teen lantiolla pyörivää liikettä. Kullinpää nuljahtelee suolen seinämissä. Peräaukko venyy lisää, ilmeisen nautinnollisin seurauksin. Tämä perse todella tahtoo minut. Tuo tietoisuus alkaa tuntua kihelmöintinä alapäässä, suloisena huimauksena yläpäässä.

Määrätietoisilla mutta rauhallisilla työnnöillä syötän leipurin persereiälle sitä mitä se tahtoo. En pidä kiirettä. Kun tuntuu että orgasmi alkaa tulla, vedän kullin ulos. Odotan. Peräaukko rukoilee lisää, hamuilee taas kuin mykkä suu. Annan sille. Mikä veitikka se onkaan: niin vilpittömän iloinen saadessaan.

Jossain vaiheessa leipurin kulli alkaa turvota kourassani. Lopulta se on täydessä latingissa. Minä panen ja runkkaan samalla, ja sitä jatkuu kunnes vähitellen ajaudumme kumpikin olotilaan, jota voisi kutsua olemiseksi ajan tuolla puolen. On vain tietoisuus suunnattomasta nautinnosta joka hukuttaa kaiken muun alleen - ja runkkaava koura, ahmiva persereikä, huohotus, ja kaksi räjähtämäisillään olevaa kullia.

Sitten me tulemme yhtä aikaa.

Herään leipurin päältä. Rintani on liimautunut spermalla hänen vatsaansa kiinni. Katson hänen kulliaan. Minun tekee heti uudestaan mieli imeä sitä, nielaista koko vehje, suihkuttaa kurkkuun piimäinen satsi. Mutta aamu alkaa jo sarastaa. Pukeudun. Avaan nukkuvan vankini toisen käden siteistä ja pakenen kesäyöhön. Sitä pyykkinarua käy sääliksi.
 
 
 Kerro mielipiteesi tästä tarinasta tai ota kirjoittajaan yhteyttä!
Muista kirjoittaa sähköpostiosoitteesi jos haluat saada kirjoittajalta vastauksen.
 
Nimimerkkisi:  
E-mail:  
Palautteesi:  
  Automaattivastausten ehkäisemiseksi kirjoita alle oikealla olevat kolme numeroa (esim. 123).
 
Lähetä oma tarinasi!  <<< takaisin
 
Copyright © Koodi.net 2003 - Palaute